Sysmän Suvisoitto

Luhangan kirkko on yksi Suomen suurimmista puukirkoista. Sen on suunnitellut Josef Stenbäck ja se on vihitty käyttöön 1893. Kirkkoon mahtuu jopa 2000 kuulijaa. Romanttisessa öljy- ja kynttilävalaistuksessa (kirkossa ei ole lämmitystä) monet tilaisuudet saavat erityistä lisähohtoa, joka valloittaa yleisönsä. Hyvä akustiikka on tuonut sille mainetta konserttikirkkona.

Luhangan kirkko sijaitsee aivan Luhangan keskustassa, 45 kilometriä pohjoiseen Sysmästä.

Tutustu Luhangan kirkkoon (avautuu uuteen ikkunaan).

« Sivun alkuun

Sysmän Suvisaari sijaitsee aivan Sysmän keskustassa, 300 metriä Hyvien Ihmisten torilta etelään.

« Sivun alkuun

Virtaan kartanosta maanjaon yhteydessä muodostettu uusi kartano sai nimekseen Fredriksgård (Uusikartano) ilmeisesti omistajansa Jacob Fredrik Stormbomin (1778-1809) mukaan. Hän on mitä todennäköisimmin kartanon rakennuttaja ja rakennustyöt on tehty aivan 1700-luvun lopussa. Vuonna 1871 Fredriksgård siirtyi Stormbom-suvulta Magnus Fredrik Tandefeltille (1830-1902). Vuonna 1876 tilasi Magnus Tandefelt Virtaan kartanon päärakennusta varten muutospiirustukset arkkitehti Florentin Granholmilta. Kartanon alkuperäisen, pohjakaavaltaan karoliinisen päärakennuksen pohjoispäähän liitettiin kaksikerroksinen poikittainen lisäosa, joka on pohjamuodoltaan neliömäinen.

Virtaan kartano sijaitsee seitsemän kilometriä Sysmästä etelään, Sysmä-Vääksy-tien varrella.

Tutustu Virtaan kartanoon (avautuu uuteen ikkunaan).

« Sivun alkuun

Varhaisin tieto Sysmän kirkoista on vuodelta 1398. Sysmän nykyinen kivikirkko mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1442 Kristofner-kuninkaan kirjeessä - niihin aikoihin Sysmästä oli tullut Itä-Hämeen hengellisen elämän keskuspaikka. Sysmän kirkon tarkkaa rakentamisaikaa ei ole voitu määrittää. Sitä pidetään kuitenkin yhtenä maamme vanhimmista. Perimätiedon mukaan Sysmän kirkkoa ruvettiin ensin rakentamaan Kuokanmäelle, Linnan kylään, mutta kun se, mitä päivällä oli saatu pystytetyksi aina yöllä hajosi, paikka katsottiin sopimattomaksi. Niin sitten pyhänä pidetty kivi nostettiin rekeen, jota vetämään valjastettiin härkä. Päätettiin: "Siihen kirkko tehtänee, mihin härkä seisonee". Härkä seisahtui nykyisen kirkon paikalle.

Sysmän keskiaikainen, goottilaistyylinen kirkko on rakennettu harmaakivestä ja poltetusta tiilestä. Se on kokenut 550-vuotisen historiansa aikana monta muutosta ja korjausta uskonpuhdistuksen, kehityksen ja kunkin ajan tarpeen sanelemana. Suurin ulkoinen muutos tehtiin 1833, jolloin kirkko muutettiin C. L. Engelin piirustusten mukaan ristikirkoksi.

Sysmän kirkko sijaitsee kilometrin verran Sysmän keskustasta Suopellon suuntaan.

Tutustu Sysmän kirkkoon (avautuu uuteen ikkunaan).

« Sivun alkuun

Virtaan kartanoiden historian tiedetään saaneen alkunsa 1500-luvulla, sillä Suomen asutusta 1560-luvulla esittävästä kartastosta käy ilmi, että Virtaalla on tällöin ollut kaksi taloa. Vuonna 1688 Johan Tandefelt (1648-1712) sai Virtaan perintöratsutilan omistukseensa.

Perimätiedon mukaan Vanha-Kartanon nykyinen päärakennus on 1700-luvulta. On todennäköistä, että Johan Tandefeltin perillinen, kapteeni Adam Wilhelm Tandefelt (1683-1742), rakennutti tämän kartanon 1720-luvun jälkeen palattuaan Ruotsista, jossa hän oli perheineen paossa isovihan aikana. Hän ei itse asunut Virtaalla, vaan omistamassaan Hovilan kartanossa, mutta hänen leskensä kerrotaan muuttaneen sinne asumaan.

Vanha-Kartano sijaitsee seitsemän kilometriä Sysmästä etelään, Sysmä-Vääksy-tien varrella. Vanha-Alasin on Vanha-Kartanon pihapiirissä sijaitsevaan savinavettaan talkoilla rakennettu idyllinen konserttisali ja tyylikäs klubitila.

Tutustu Vanha-Kartanoon (avautuu uuteen ikkunaan).

« Sivun alkuun

Sysmän Teatteritalon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Nyström-Petrelius-Penttilä ja se valmistui 1898 Sysmän Säästöpankin toimitiloiksi. Nykyisin rakennuksen omistaa Sysmän kunta. Rakennus edustaa kansallisromanttista tyylisuuntaa.

Teatteritalo sijaitsee aivan Sysmän keskustassa. Teatteritalolla sijaitsee myös Sysmän Suvisoiton toimisto sekä Sysmän kunnan kulttuuritoimisto.

Tutustu Sysmän Teatteritaloon (avautuu uuteen ikkunaan).

« Sivun alkuun

Hartolan nykyinen uusi kirkko on rakennettu vuosina 1911-13. Sen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck. Kerrotaan, että osa kirkon rakennuskivistä on louhittu kirkon paikalta, osa Ylemmäisten kylästä. Kirkko on uusgotiikan ja jugend-tyylin vaikutteita sulattanut kansallisromantiikan tyylinen graniittikirkko.

Hartolan kirkko sijaitsee Hartolan keskustassa, 20 kilometriä itään Sysmästä.

« Sivun alkuun

suvi-pinx on suomalaisen nykytaiteen kesäkatselmus, jonne vuosittain kutsutaan noin 50 maamme eturivin kuvataiteilijaa. Heiltä on esillä näyttävät kokoelmat maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa. suvi-pinx sijaitsee Sysmän Suopellossa kauniin Päijänteen itärannalla kuusi kilometriä Sysmän keskustasta. Kesällä 2008 näyttelyä ei järjestetä.

« Sivun alkuun

Kun Donizettin Ovikello-ooppera esitettiin ensi kertaa Sysmän Suvisoitossa vuonna 1987, saatiin Sysmään myös oma oopperalato. Ilolan kartanon pihapiirissä sijainnut vanha hirsirakennus oli toiminut vuosien varrella huvipaikkana ja se tunnettiinkin nimellä Ilolan riemuriihi.

Suvisoiton huikea talkooporukka kunnosti vanhan rakennuksen ja se nimettiin Ilolan oopperaladoksi. Samaan aikaan käytyyn oopperatalokeskusteluun viitaten lehdistössäkin uutisoitiin sysmäläisten uroteko: "Kun Helsingissä vitkuteltiin, Sysmään valmistui oopperatalo".

Ilolan Oopperalato sijaitsee kuusi kilometriä Sysmän keskustasta Suopellon suuntaan.

« Sivun alkuun

Läpi kumpuilevien niittyjen ja peltojen, ohi maalaistalojen ja lehmihakojen, osittain Päijänteen rantaviivaa mukaillen johtaa Päijänteen Maisematie idylliseen Särkilahden kylän Soiniemeen ja Tunnelmaravintola Kivilinnaan. Maalaispihapiirin aurinkoisella rinteellä, luonnonkauniin niittypellon vieressä odottaa Kivilinna, vanha 1800-luvun jykevä kivinavetta vieraitaan.

Kivilinnan muutostyöt ja sisustus on rakennettu perinteitä vaalien. Vanha navetta on muuttunut persoonalliseksi 120 paikkaiseksi A-oikeuksin varustetuksi ravintolaksi.

Tutustu ravintola Kivilinnaan (avautuu uuteen ikkunaan).

« Sivun alkuun

Sysmän Nuoramoisjärven rannalla sijaitsevalla Nordenlundin säterillä tai kartanolla on pitkä ja värikäs historia. Tilan ensimmäinen omistaja oli ratsumestari Sigfrid Henricsson, aateloitu Silferbögel, joka sai kartanon läänityksenä sodankäyntiansioistaan kuningas Kaarle IX:ltä vuonna 1605. Vuodesta 1740 kartano on ollut nykyisen suvun omistuksessa.

Kartanon päärakennus on noin 200 vuotta vanha. Rakennus sai vuonna 1868 nykyisen julkisivunsa joka on läänin arkitehti Alfred Cawénin piirtämä. Sivurakennus on Gustaf Nyströmin piirtämä vuodelta 1880. Hän on piirtänyt mm. säätytalon, valtion arkiston ja Helsingin kauppahallin.

Nykyisin 330 hehtaarin kartanon mailla löytyy lähes 100 päinen pihvikarjalauma. Emolehmien lisäksi viljellään sokerijuurikasta ja mallasohraa.

Maatilamatkailu kuuluu myös tilan toimenkuvaan. Kaksi suurta hienoa sviittiä päärakennuksen yläkerrassa aamiasineen maksaa 120/100 €/huone/yö. Syksyllä 2004 valmistunut neljän vuodesijan rantasauna on myös vuokrattavissa.

Nordenlund osallistuu myös "Sysmän kartanokierrokseen", jossa isäntäväet esittelevät ryhmille kartanoitaan. Ruokailu ja kahvitarjoilu järjestyy myös.

Tutustu Nordenlundin kartanoon (avautuu uuteen ikkunaan).

« Sivun alkuun

Asikkalan miljoonan tiilen kirkko sijaitsee kuusi kilometriä Vääksystä Sysmään päin. Kirkko on valmistunut v. 1880. Sen on suunnitellut arkkitehti Georg Wilenius. Hän kävi myös valitsemassa kirkon paikan Makasiininmäelle, josta kirkko näkyy miltei kaikkiin Asikkalan kyliin. Kirkon tiilet valmistettiin Pulkkilan kylässä. Niitä tarvittiin miljoona kappaletta.

Asikkalan kirkko on epätavallisen kookas. Sinne mahtuu istumaan 1200 ihmistä. Kirkon sisäkorkeus on 16 metriä. Kirkon tornin huipulla oleva risti on 54 metrin korkeudessa. Päätyyli on romaaninen, mutta kirkossa on myös gotiikan yksityiskohtia.

Tutustu Asikkalan kirkkoon (avautuu uuteen ikkunaan).

« Sivun alkuun

Sysmän Yhteiskoulu perustettiin vuonna 1920. Oma koulutalo valmistui 1924 ja lisärakennus 1962. Sysmän Yhteiskoulu sijaitsee aivan Sysmän keskustassa.

Tutustu Sysmän Yhteiskouluun (avautuu uuteen ikkunaan).

« Sivun alkuun

Nuoramoisten kylässä sijaitsevan Vanha-Olkkolan kartanon historia ulottuu 1600-luvun alkupuolelle, jolloin Olkkolan ratsutila syntyi. Kartanon mailta löytyneet rautakaudelta peräisin olevat keramiikanpalat kertovat alueella pitkään jatkuneesta asustuksesta.

Olkkolan ratsutila jaettiin 1700-luvun lopussa kahteen osaan. Tällöin Vanha-Olkkolan omistajaksi tuli tehtaanpatruuna Gustav Adolf Bökman. Hänen jälkeensä kartano oli sekä Orraeus- että von Haartman-suvuilla, kunnes Carl Wilskman osti sen 1885. Ensi töikseen hän rakennutti Nuoramoisjärven ja Kalkkisiin johtavan maantien väliselle alueelle kartanon nykyisen päärakennuksen. Uusrenessanssin mukaisesti vuorattussa rakennuksessa on myös nikkarityylistä koristelua ja sen pohjakaavassa on nähtävissä muodissa olleelle huvilarakentamiselle tyypillistä pyrkimystä epäsymmetrisyyteen.

« Sivun alkuun

Kirjakauppa sijaitsee keskellä Sysmän keskustaa ja se valmistui nykyiselle paikalleen 2004. Kaunis kirjakauppa on Heikki Oksasen, kirjakauppiaan pääosin itsensä rakentama. Hirret ovat peräisin Sysmän vanhasta kunnalliskodista.

Rakennuksessa on kirjakaupan lisäksi Kirjakammari pienimuotoisille tapahtumille ja yläkerrassa näyttelytila.

Tutustu Sysmän kirjakauppaan (avautuu uuteen ikkunaan).

« Sivun alkuun

Hotelli-ravintola Uoti sijaitsee aivan Sysmän keskustassa.

Tutustu ravintola Uotiin (avautuu uuteen ikkunaan).

« Sivun alkuun

Rannan kartano sijaitsee Artjärven rannalla Sysmän kirkonkylästä Särkilahteen vievän maantien varrella. Kartano syntyi 1600-luvun alussa kolmesta autiotilasta ja siitä muodostettiin sittemmin Väihkylän ratsutila. Tandefeltien omistuksessa ollut tila siirtyi 1700-luvun puolivälin tienoilla Rehbindereiltä Wijkman-suvulle ja edelleen Schulman-suvun kautta Strengeille. Perinnön jaon ja tilojen oston kautta Aleksanteri Strengistä tuli Rannan kartanon isäntä vuonna 1898. Tila kuuluu edelleen Streng-suvulle ja sen nykyiset omistajat ovat Vuokko ja Erkki Virolainen.

Kartanon nykyinen päärakennus on valmistunut 1937 ja sen on piirtänyt arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä-Martas. Aleksanteri Strengin ja hänen poikansa Heikki Suurkylän toimesta pystytetyssä rakennuksessa on vaikutteita 1920-luvun klassismista sekä funktionalismista ja muodoltaan sen voi nähdä liittyvän empireajan kartanoarkkitehtuuriin. Kaksikerroksista vaaleaksi rapattua kivitaloa pidentävät matalat siipiosat ja sen pääsisäänkäyntinä on pieni pylväikkö. Toisen julkisivun puolelle on rakennettu vilpola, jonka altaania kannattavat pilarit. Asuinpihasta pohjoiseen sijainneeseen karjapihaan valmistui vuonna 1902 suuri harmaakivinavetta, joka varsinaisesta käytöstä poistuttuaan on 2000-luvulle tultaessa tarjonnut tilan oopperaesityksille.

Rannan kartano sijaitsee kaksi kilometriä Sysmän keskustasta Luhangan suuntaan.

« Sivun alkuun

Sysmän VPK:n omistama perinteikäs vuonna 1952 rakennettu tanssilava sijaitsee Koskueentiellä Ylä-Vehkajärven rannalla, kauniissa kallioisissa maisemassa. Se on kaikkien itähämäläisten tuntema ja arvostama tanssipaikka. Lava on myös osa sysmäläistä, itähämäläistä ja suomalaista kulttuurihistoriaa. Siellä on esiintynyt vuosikymmenten aikana tanssi- ja populaarimusiikin suomalaiset tähtiesiintyjät ja siellä on filmattu kohtauksia aikanaan kohuelokuvana tunnetuksi tulleeseen elokuvaan Käpy selän alla.

Lavan uudistaminen valmistui 2010.

« Sivun alkuun

Ajatus tavallisesta torista, jolla kuitenkin olisi epätavallinen nimi ja historia, lähti Itä-Hämeen Nuorkauppakamarin ideasta 1995. Sysmän kunnan kanssa yhteistyössä saatiin aikaiseksi erilainen tori, jossa on 2600 sysmäläisen kädenjäljet betonilaatoissa, naisilla vasen käsi, miehillä oikea. Perheillä on omia perhelaattojakin. Nuorin kädenjäljen antaja oli kastamaton vauva. Laatat on numeroitu ja kaikki nimet on taltioitu tietokoneelle ja löytyvät Sysmän Kehitys Oy:stä.

Ajatuksena oli, että Hollywoodin tyyliin laitetaan ihmisille muistolaatta, mutta tällä kertaa ihan tavalliselle ihmiselle. Ei suinkaan tarvitse olla suurmies tms. vaan jokainen on tarpeeksi hyvä ja arvokas saadakseen oman laatan. Hankkeen suojelijana oli valtioneuvos Johannes Virolainen.

Hyvien Ihmisten tori sijaitsee aivan Sysmän keskustassa.

« Sivun alkuun